Untitled Document


Työväentalo v.1904
Jo kauan sitten Kakaravaaralla...
Pentzinintalo, Teatteritalo, Työväentalo,
Tetra – nimet
ovat vaihtuneet, paikka ei. Kakaravaara eli Vaaran kaupunginosa Oulun kaupungissa
on ollut oululaisen työväenliikkeen ”kotipesä” jo
1800-luvulta lähtien.
Oulu on ollut vuosisatoja merkittävä pohjoisen Suomen keskus niin
teollistumisessa, kaupankäynnissä kuin asukkaiden sivistämisessäkin.
Jo vuonna 1879 täällä perustettiin Oulun Työväen Iltaseura,
jossa toimineet henkilöt päättivät 3.1.1886 perustaa kaupunkiin
Työväenseuran. Työväenseurassa toimi alusta alkaen sekä miehiä että naisia,
ja seura mm. teki jo 4.12.1887 yhdessä Raittiusseura Pohjan Leimun kanssa
kaupungin valtiopäivämiehelle esityksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.
Seuraa vaivasi kokoontumis- ja harrastamistilojen puute ja sen korjaamiseksi
päätettiin hankkia omat tilat. 19.2.1888 ostettiin maisteri Pentzinin
talo osoitteesta Itäinen Pitkäkatu 25. Nykyisin katu tunnetaan Mäkelininkatuna.
Talo oli erittäin monipuolisessa ja kovassa käytössä ja
se alkoi käydä 1800-1900 lukujen vaihteessa ahtaaksi. Työväenseuran,
v. 1898 alkaen Oulun Työväenyhdistyksen, väki pohti mm. vanhan
talon lisärakentamismahdollisuuksia, mutta päätyi kuitenkin
uuden talon rakentamiseen. Rakentaminen aloitettiin v. 1903 ja omalle tontille
saatiinkin komea kivitalo.
Maailmansodan, vallankumouksen ja kansalaissodan jälkeisenä aikana
oli työväenliikkeen toiminta vaikeaa, samoin omaisuuksien hallinta
ja säilyttäminen.
Oulun Työväenyhdistys r.y. oli muuttanut sääntönsä v.
1920 sosialidemokraattisesta vasemmistolaiseksi ja yhdistys oli liittynyt Oulun
Sosialistiseen Kunnallisjärjestöön. Samana vuonna olivat sosialidemokraatit
perustaneet oman yhdistyksen, Oulun Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y.:n.
Olojen epävakauden ja toimimisen vaikeuden seurauksena (mm. Oulun RO:n
määräys v. 1925 Sosialistisen Kunnallisjärjestön lakkauttamiseksi,
Oulun lääninkanslian määräämä toimintakielto
Oulun Työväenyhdistys r.y.:lle v. 1930 ja Vaasan HO:n päätös
13.1.1933 lakkattaa em. yhdistys) myös talous kävi tiukaksi. Niinpä Oulun
Työväenyhdistys r.y. myi 7.3.1931 päivätyllä kauppakirjalla
talonsa irtaimistoineen ja tontteineen perustettavalle Oulun Teatteritalo Oy:lle
834.319,75 mk:n hinnalla. Oy:n koko osakepääoma oli merkitty 20.3.1931,
yhtiöjärjestys hyväksytty kauppa- ja teollisuusministeriössä 14.4.1931,
yhtiö merkitty kaupparekisteriin 5.5.1931 ja lainhuuto saatu 13.7.1931.

V. 1944 oli jälleen sota ja sen pommituksissa Teatteritalokin sai osuman.
Vain seinät jäivät osittain pystyyn, kaikki talossa ollut omaisuus,
valitettavasti myös arkistot, tuhoutuivat.
Tiukan mietinnän jälkeen talo rakennettiin entiselle paikalleen
ja avajaisjuhlaa vietettiin syksyllä 1948. Lieneekö johtunut sodanjälkeisestä rakennusmateriaalista,
mutta talo todettiin 1970-luvun alussa huonokuntoiseksi ja epäkäytännölliseksi.
Niinpä jälleen oltiin ison kysymyksen edessä! Aletaanko rakentaa
uutta, mistä rahoitus, ketä osakkaiksi, saadaanko
tilat vuokrattua jne. Päädyttiin rohkeasti uudisrakentamiseen! Nykyinen
talo valmistui ja otettiin käyttöön v. 1975. Ja jälleen,
vuonna 2007, olemme uuden rakennusprojektin edessä: tänä vuonna
tullaan ullakolle rakentamaan asuntoja ja näin monipuolistamaan kiinteistömme
käyttöä.
Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan Museon kokoelmat
Tämä teksti on koottu Risto Kentän kirjasta OMA APU,
PARAS APU, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry. 100 vuotta
1886-1986, PT-paino Oy - Oulu 1986, sekä Oikeusministeriön päätöksestä 31.7.1947
no 3061 koskien SKP:n Oulun osaston tekemää hakemus-ta saada eräiden
lakkautettujen yhdistysten palauttamista koskevan lain 12.7.1946 perusteella
mm. Oulun Teatteritalo Oy takaisin itselleen.
|